?

Log in

viimeinen sivu

On tullut aika jakaa elämä.

Yleisiä kuulumisiani voi tästedes lukea uudesta Peilikirjasta blogspotin puolelta. Sieltä löytyvät aikanaan myös ponit, runot, valokuvat ja muut taiteilut.

Neulomisesta (ja muuta käsityöaiheista) kirjoitan Lankakirjassa.

Molemmat laitan myös blogilistalle kohtapuoleen ja ilmoittelen sitten uusissa linkkejä.

Livejournal-tunnukseni säilytän edelleen lukeakseni muiden merkintöjä. Saatan myös joskus kirjoittaa tänne vielä privaatisti ja vanhat tekstit säilyvät.

Tags:

...etenkin, kun niitä tulee postissa ja sisällä on jotain näin ihanaa:



Hienojen lankojen jemma lähestyi minua supernopealla paketillaan (olen kuullut Royal Mailista vähän toisenlaista palautetta, tämä matkasi muutamassa päivässä lähipostiini) ja pääsin hiplaamaan näitä ihanuuksia jo tiistaina.

Taka-alalla oleva Lana Grossan Royal Tweed on merinoa, yhteensä sadasta grammasta tulee ainakin pipo. Edessä tilaa valtaava saman kehräämön Babykid taas on untuvaisen pehmeää mohairia, josta aion tehdä huivin, kunhan keksin, millaisen. Kaulaliinamallinen kuitenkin. Sitä varmaan jää aika reippaasti ylikin, sillä tilasin loput kaupassa olleet neljä kerää, yhteendä 200 grammaa siis.

Joukon vihrein (kuva ei anna oikeutta enkä saanut vihreää säädettyä gimpissäkään, on oikeasti vihreämpi, aivan hurmaava sävy!) on sitten 100% alpakkaa, jota tilasin 100 g kokeilumielessä. Näistä paketissa olleista keristä tulee kämmekkäät, ja jossain vaiheessa on kyllä pakko ostaa tuota lankaa samaa sävyä neuletakin verran...

--

Työn alla tällä hetkellä: Talvikuningas-sukat (edelleen samassa pisteessä kuin edellisen postin kuvassa), kämmekkäät käsinkehrätystä langasta ja tumput Santulle. Sukat pitäisi nyt tikuttaa loppuun ennen kuin iskee totaalinen ahdistus, ja jotta pääsen aloittamaan purppurasukkia.

--

Olen pahoillani, että viimeisimmät entryt ovat koskeneet lähinnä käsitöitä. Olen jatkanut neulomisesta höpisemistä ja sukkieni :P esittelyä täällä ihan kiusallanikin, vaikka tietyissä piireissä on kuulunut jupinaa neulebloggaamisesta (mikä siinä on niin kamalaa?). Nyt on kuitenkin omassa mielessäni kytenyt ajatus erillisen neuleblogin perustamisesta, varsinkin kun olen siirtymässä blogspotin puolelle hiljalleen.

Mitä mieltä olette, aivan kaikki lukijani, haluaisitteko edelleen lukea kaikkia kuulumisiani yhdestä blogista (joka tarkoittaisi lähinnä arkiasioilla höystettyä neuleblogia, koska eihän mulle paljon mitään muuta kuulu nykyään :P) vai olisiko parempi höpistä neulomisesta erikseen? Toinen asia on sitten, jos lähden kahden blogin linjalle, että missä esittelen ponit ja muut taiteilut ja näpertelyt.

Kuitenkin, nyt saa kertoa mielipiteensä asioihin ja päästä ehkä vaikuttamaan! Oma pääni on niin tuuliviiri, että yhtenä päivänä olen toista ja toisena toista mieltä. Vastatkaa rohkeasti!

sinistä ja vähän muutakin

Olen yhä enemmän ihastunut siniseen tänä syksynä. Lempisävyjäni sinisestä ovat preussinsininen, petrooli ja turkoosi, eli ne vihreään päin taittuvat. Pastellinsininen ja sähkönsininen taas eivät niinkään innosta. Sininen on taas yksi sykliväri: joskus yläasteella muistaakseni käytin pitkään sinistä ja violettia, ja sitten kun kyllästyin niihin, en pitänyt niistä pitkään aikaan ollenkaan. Nyt olen taas löytänyt molemmat värit uudelleen.

Olen haalinut vuoden aikana aika yllättävästikin sinisiä lankoja aina silloin tällöin. Keväällä ostin turkoosia Maijaa, joka odottelee sukiksi pääsyä (harmi ettei Maijan värikartasta löydy kivaa tummempaa petroolinsävyä, sain idean eripariraitasukkiin mutta tuota sävyä tarvitsisi siihen). Puikoilla taas jo nyt on pitkästä aikaa paksumpaa lankaa, Novitan 7 Veljestä Moniraita, petroolinsävy:



Tässä siis Talvikuningas-sukka, parin toinen yksilö jo puikoilla ja vähän yli nilkan. Klikkaa kuvaa (kuten kaikkia muitakin tässä entryssä) isommaksi. Näihin sukkiin tulee pieni, tahallinen eriparisuus, josta lisää sitten, kun ne ovat valmiit. :) Mallineuleena menee edessä kolme palmikkoa, keskimmäinen kiertyy eri suuntaan kuin reunimmaiset.

Tänään lanka- ja kirjapakettia postista hakiessa kiersin Koilliskeskuksen Vapaan Valinnan tyhjennysmyynnin. Liike lopettaa parin viikon sisällä, ja siellä oli melkein kaikki -70%. Ei yhtään lankoja. :( Mutta jotain muuta kivaa löytyi! Ylemmässä kuvassa ranskankielinen Kultainen Kompassi -peltirasia. Sisältönä siinä on ihan hieno mutta varmaan aika surkea miniradio ja kuulokkeet sekä Eau de Toilette, jonka hajusta en sano mitään... Ostin sen ihan vain peltirasian takia, hintaa kun oli alennuksessa noin neljä euroa. Lisäksi liikkeestä tarttui mukaan vähän herkkuja (köh köh), sekä pari pikkuista askartelupakkausta (magneetti- ja pimeässä hohtava pehmolelu -tarvikepaketit, 0,50 €/kpl).

Niin, se lankapaketti.



Vihreästä Vyyhdistä saapui Onlinen Linie 157 Tessa -lankaa, 100% superwash-villaa kolme kerää eli 150 g. En yhtään tiedä, mitä tästä tekisi, jotain asustetta varmaan. Väri ei ollut ihan sitä, mitä kaupan kuvassa, mutta oikeastaan kivempi tuo. Toinen lanka onkin sitten se odotettu ja kuolattu. Käsinkehrättyä, saksalaista 100% villaa, sävy Türkis. Kaupan kuvassa sävy oli aika yksivärisen turkoosi, joten yllätyin positiivisesti kun joukossa oli vielä sinivihreääkin! Siitä tulee jotkut kämmekkäät, olen jo vähän suunnitellutkin... Aivain ihanan pehmeää ja mukavasti vaihtelevan paksua lankaa. Rakastan. <3

Kuvassa myös ne kaipaamani eebenpuiset kolmen millin sukkapuikot, jotka tulivatkin jo samassa paketissa, vaikka niitä lupailtiin minulle vasta syyskuun puolessavälissä. Nyt minulla on sitten useampikin kolmemillinen puikko: yhdet vanhat metalliset, joista hukkasin hiljattain yhden puikon (ei löytynyt, vaikka käänsimme yhden huoneen melkein ylösalaisin etsiessämme), yhdet eebenpuiset, joista on yksi puikko liimattu kasaan (en uskalla tehdä niillä palmikkokuviota kuitenkaan, joten ovat varapuikkoina), tässä välissä hätävaroiksi ostamani toiset metalliset, joiden pakettia en ole edes avannut, ja nyt nuo. No, saapahan tehdä vaikka useampia sukkia/käsineitä yhtä aikaa. :D

Viime viikonloppuna oli ensimmäinen Viita II, ja oli kyllä taas tosi mukava viikonloppu. :) En voi lakata ihmettelemästä, kuinka ihana ryhmä meillä on: joukko todella erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja silti yhteishenki on mahtava! Upeiden (toisten) tekstien lukemisen lisäksi sain paljon hyvää rakentavaa palautetta omille teksteilleni.

Kun minä olin Viidassa. Santtu oli koko viikonlopun vanhempiensa luona. Sunnuntai-iltana hän tuli kotiin valtavan omenapussin sekä tällaisen pitkäikäisen haaveeni kanssa:



Polaroid-kamera appivanhempieni kaapista käyttöön. <3 Filmiä pitäisi vielä ostaa siihen, ja sitten minulla onkin jo visio, mitä kaikkea kuvata. ;) Lopuksi vielä yksi tuollainen linssilude eli Momo, joka kesken kuvaussession päätti, että tarvitsee huomiota just nyt. :D



lankaa internetistä

Kiitos armanihq:n, tilasin elämäni ensimmäistä kertaa lankaa ulkomailta. Stashin lanka-alesta löytyi pari ihanuutta, ja sitten vilkaisin vähän muuallekin sieltä. Artesanon Alpaca Inca Cloudissa oli kuvan perusteella täydellinen pullonvihreä, siis juuri se, jota olen neulepuseroa tai -takkia varten etsinyt! Testimielessä tilasin sitä pari kerää kämmekkäiksi ja jos väri on oikea, köyhdyn ehkä vielä lisää.

Edelliseen päivitykseen piti linkittää Lankatalo Tapion kauppa. Suosittelen, sieltä löytyy monista langoista myös poistuneita sävyjä sekä muutama väri/maku Kool Aidia. Hinnat ovat melko edulliset ja palvelu erittäin hyvää.

Sitten on myös Vihreä Vyyhti, jossa on kaikkia ihanuuksia. Aiemmin olen tilannut (ja myös ostanut paikan päältä) vain eebenpuisia sukkapuikkoja, nyt odotan sieltä kieli pitkällä lankalähetystäkin. Kovin on muuten sinivoittoisia lankapaketteja tulossa. :)

Onhan tuolla internetin ihmeellisessä maailmassa lukuisia muitakin nettikauppoja, joita tällainen nettikauppa-addikti on kuola valuen selannut. Minulla siis addiktio ilmenee niin, että käyn valikoimaa läpi huokaillen ja haaveillen, heräteostoksia en tee juuri ollenkaan (paitsi nyt viime aikoina), vaan melkein aina ostan vain tarpeeseen. Nettikaupoista en ole siis lankaa vielä tilannut kuin edellä mainituista. Mutta jo pelkästään ihastelun perusteella voisin suositella ainakin Knot Another Knitterin kauppaa sekä Ilun Handua! Aivan ihania värisävyjä, jos olisin rikas niin...

Nettikaupoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Huonoista mainittakoon aika olennaisena, että lankaa ei pääse hiplailemaan livenä ennen tilausta, eikä värisävystä voi olla aivan varma (jos ei ole ko. lankaa nähnyt jossain aiemmin). Myös odottelu on tuskaisaa! Mutta hyvänä puolena tulee tällaiselle entiselle kassapelkoiselle, että lankoja voi katsella kaikessa rauhassa, ilman paineita ostamisesta tai ajatuksia siitä, että pidetään omituisena, kun puolen tunnin maanisen hyllyjenkiertelyn jälkeen poistuukin kaupasta tyhjin käsin. Joskus myös tuntuu, kuin myyjät katsoisivat vähän nenänvarttaan pitkin, vaikkeivät oikeasti katsoisikaan! Niin ja olen myös yliherkkä liialliselle palvelulle. Tosin ainakin Jokisen Aililla palvelu on erinomaista eikä ollenkaan hyökkäävää.

Tähän päätän katsaukseni tällä erää. Kiitos (jos jaksoitte lukea) ja anteeksi (jos ei kiinnostanut). :D

P.S. Myös eilinen raglanhihaihmetykseni selvisi. Olin puolittain oikeassa! Puserossa vain ei luoda uusia silmukoita, vaan "kiilaa" levennetään, kunnes levennysten välissä olevat silmukat ylettyvät käden ympäri, jätetään apulangalle odottamaan ja siitä sitten noukitaan puikoille ja tehdään pyörönä.

Heureka...?

Otsikko viittaa viimeöiseen (ehkä-)ahaa-elämykseen, ei siihen tiedepytinkiin Vantaalla.

Viime yönä nimittäin, kun taas pyörin pari tuntia unettomana sängyssä (hyvä aikomus mennä kerrankin edes jokseenkin ajoissa nukkumaan), tuli sellainen. Olen miettinyt raglanhihaista puseroa, että sellaisen voisi neuloa joskus, ja nimenomaan ylhäältä alaspäin -versiona. Katsellut eri kuvia mitä ihmiset on tehneet ja miettinyt, että sellainen ihan perusmalli olisi kiva, mutta kun siinä on yksi mutta. En nimittäin kerta kaikkiaan osaa lukea neuleohjeita (palmikko- ja kirjoneulekaavioita lukuunottamatta), enkä ole aiemmin esiteltyä Mouse Mittiä lukuunottamatta neulonut mitään kokonaan ohjeen mukaan. Ylhäältä alas neulottavan raglanpuseron malli on näyttänyt ihan helpolta, mutta en vain ole millään käsittänyt, miten ne hihat siinä sitten neulotaan. Ohjetta olen pari kertaa vilkaissut, todennut, että kaaviokuvan ymmärtämiseen menisi ikuisuus, ja sulkenut välilehden.

Viime yönä taisin sitten vihdoin ymmärtää ja hykertelin asiaa itsekseni.

Onko se niin, arvoisat neulovat ystäväni, että raglanhihojen malli ylhäältä alas neulottaessa on periaatteessa sama kuin lapasten peukalokiila? Että hartiolle lisätään silmukoita niin, että lisäykset muodostavat tällaisen kuvion: \ / ja sitten kun silmukoita hihalle on tarpeeksi, ne jätetään apulangan tai pyöröpuikon varaan odottamaan, luodaan uudet silmukat tilalle ja sitten ehkä vähän kavennetaan (tai sitten luodaan vaan suorilta vain sen verran silmukoita kuin siihen kohtaan tarvitsee, ilman kavennusta)?

Nimittäin jos näin on, niin miksen ole aiemmin käsittänyt (tai miksei kukaan ole sitä minulle rautalangasta vääntänyt, kun olen valitellut ohjeenlukutaidottomuuttani)? Peukalokiila kun on ihan tuttu. :D Nyt minäkin voin neuloa oman raglanpuseron!

--

Olin eilen kaupungilla, tein turhan reissun Koskikeskukseen. Käsityökeskuksessa ei ollutkaan Dylonin käsivärjäysväriä, vain pesukonevärejä. Höh. Olisin tietysti voinut kysyä myyjältä, valmistetaanko tuota käsiväriä enää tai että mistähän sitä voisi hankkia, mutten sitten kehdannut. Jos joku on nähnyt Dylonin käsivärjäykseen tarkoitettua väriä (siis ei kuumaväriä) jossakin niin kertokaa ihmeessä! Vapaa Valinnassakin oli vain pesukonevärejä, Anttilasta en löytänyt koko värejä ollenkaan.

Tapasin myös serkkutyttöä kahvittelun merkeissä Metsossa ja menin odottelemaan Runokaraoken alkamista Anttilaan. Nyt seuraa Anttilaan liittyvä neuleaiheinen tunnustus.

Haluaisin ostaa Novitan Kaarnaa. Haluaisin. Siinä nimittäin on ihana tekstuuri, sellainen että haluaisin kokeilla värjäystä ja ehkä kämmekkäitä, tumppuja tai paksua kaulaliinaa. Mutta kun siinä on puolet akryylia, voi rähmä. (Muutenkin haluaisin siirtyä Novitan langoista melkein kokonaan laadukkaampiin, mutta lompakko on jatkuvasti eri mieltä.) Siis kun eihän tuollaiseen puoliakryylilankaan kool aid tartu kunnolla, ja vaikka se näyttää hirveän pehmeältä langalta, niin se ei siltä tunnu. Vertailukohteena vaikkapa saman firman toinen uutuus, Luxus Stone, 100 % villaa ja aivan ihanan pehmeää! Meinasi sitäkin tarttua mukaan värjäyskokeiluun, mutta jäi hyllyyn kuitenkin.

Nyt haussa olisi sellainen Kaarnan tapainen - saa olla vaikka vähän ohuempikin - käsinkehrätty (tai sen oloinen) lanka, jossa saa olla vaihtelua paksuudessa. Minusta se tuo vain mukavan elävyyden neulepintaan. Värinä valkoinen, harmaa tai luonnonvalkoinen. Jos kekä on nähnyt jossain niin hihkaisee! Ihan kauhean kalliiseen lankaan ei ole varaa (ellen osta ihan vain vähän kämmekkäitä varten), mutta ainahan sitä saa haaveilla. :P

Takaisin eiliseen. Olin elämäni ensimmäistä kertaa Runokaraokessa, ja bussiaikataulujen vuoksi en kovin kauaa siellä viipynyt, enkä edes itse lukenut mitään. Mutta tunnelmasta sai jo hyvän käsityksen ja oli ihanaa nähdä ystäviä <3. Otin sukankutimen mukaan, mutta eipähän siellä hämärässä olisi neuloa nähnyt. Tosin suunnittelin kyllä neuleita, kehitin vihdoin jonkinlaisen suunnitelman kaulaliinaa/-huivia varten. Kassotaan mitä siitä tulee, siitä lisää sitten joskus. :) Kaupunkireissulta ei, yllättävää kyllä, tarttunut yhtään lankaa mukaan, mutta luultavasti piakkoin laitan taas Tapiolle tilausta. ;) Viime yönä kun tuli hihaa-elämyksen lisäksi myös inspiraatio tietynvärisiin eripariraitasukkiin.

Sukista puheen ollen, Sukkasatokin alkoi taas. Minut löytää Heinäladosta (johon vie myös tuolla vasemmalla oleva linkki) ja nyt alkaneen parin kuun aikana aion siis keskittyä sukkiin. Eilen olikin sopivasti villasukkapäivä, syksyn ensimmäinen!

Vaan eiköhän tämä kilometripäivitys ala riittää. Nyt takaisin sinisten palmikkosukkien kimppuun.

purppuralankaa ja mustikkapiirakkaa

Ette saakaan päivitystä aiheesta sininen! Ainakaan tällä viikolla. :P Joudun nimittäin odottamaan Vihreän Vyyhdin pakettia vielä ensi viikkoon ainakin, sillä ne saivat sittenkin pienellä viiveellä alkuperäisen tilaukseni mukaista sävyä halajamaani lankaan.

Sen sijaan spämmään purppuralla. Neuletakista jäi himpun vajaa 200 g vaaleanpunaista Nallea, joka kävi kahdessa värikylvyssä ja muuttui paljon tummemmaksi kuin piti. Mutta pidän siitä! Nyt vain pitää kehitellä joku kiva sukkaohje tälle...



Kuva ei tee oikeutta, mutta saa siitä jonkinlaisen käsityksen, millaisia värejä sieltä löytyy.

Kool Aidin lisäksi aion vielä kokeilla Dylonin käsivärejä, jos niitä vain löydän Tampereelta. Reaktiiviväritkin kiinnostaisivat, ainakin nämä DyeSelfin värit. Ostinkin itse asiassa Dyloneja kokeillakseni alkukesästä 600 g valkoista Nallea, mutta olen lykännyt värjäystä halvan ja ison kattilan puutteessa. Hiljattain hoksasin ohjeesta kuitenkin, että senhän voi tehdä vaikka jossakin vadissa. Ja sellaisia meiltä kyllä löytyy, isoa ja pientä.

Otsikon toinen artikkeli viittaa erittäin jännittävään perjantai-iltaani. :D Siihen on kuulunut langan pyörittämistä kerille, pestopastaa sekä erittäin nopea mustikkapiirakka. Ohje on ollut jossakin vanhassa keittokirjassa ja tästä tulee takuulla hyvää, vaikka marjana olisi puolukkaa!

Helppo marjapiirakka (piirakkavuoallinen, pellillisen saa tuplaamalla ohjeen)

1½ dl sokeria
3 dl venhäjauhoja
1 tl soodaa
1½ dl piimää
1½ dl voisulaa

Täytteeksi marjoja, omenoita, raparperia tmv

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää joukkoon piimä ja voisula. Sekoita taikinaa mahdollisimman vähän. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Ripottele päälle marjat tai hedelmät ja sokeri. Paista piirakkaa 225 asteessa 20-25 minuuttia.


Itse olen sekoittanut osan sokerista (n. puolet) jo itse pohjaan, ja loput sitten ripotellut päälle.

No tietysti rakentaa OpenOfficen Taulukkolaskentaan excel-taulukon funktioineen ja käy koko lankavarastonsa läpi vaa'an kanssa.

Minulla on tällä hetkellä seitsemän kiloa kolmesataakuusikymmentä grammaa lankaa. Siis 7,360 kg.

Muuten on ollut kauhean tukkoinen, tunkkainen ja ajoittain päänsärkyinen maanantai. (Lisäksi en ole valittanut aikoihin, joten tässä sitä.)

Sain Vihreästä Vyyhdestä sähköpostia, että heiltä on eebenpuiset kolmen millin sukkapuikot loppu, samoin kuin tilaamani käsinkehrätyn villalangan sävy. Valitsin toisen sävyn langasta tilalle, mutten suostunut kompromissiin puikkojen kanssa: turha ostaa ruusupuisia samanhintaisia puikkoja kun haluan nimenomaan eebenpuiset, ja sitten taas bambuisten vaaleus ei houkuttele yhtään (olen kuullut, että ne likaantuvat helposti käytössä). Kyllä, tämä on välineurheilua. :D Pärjään metallisilla puikoilla, kunnes saavat kauppaansa lisää oikeankokoisia puikkoja.

Paratiisikartano on ollut monta päivää rikki, eikö ne meinaa/osaa korjata sitä? Olen miettinyt sähköpostikyselyä ylläpidolle, mutta toisaalta en haluaisi häiritä. :< Harmittaa kun jäi Tampere-miitin suunnittelu ihan kesken siellä.

Perjantaina piti nähdä serkkulikkaa Metsossa, mutta hän lykkäsi rehvejä taas viikolla. Meinasin mennä itsekseni kirjastoon pööpöilemään, mutten sitten viitsinytkään. Tällä viikolla jos pääsisi sinne, en aio lainata romaaneja ennen kuin olen lukenut keväällä ostamani pois alta, mutta voisi vilkaista neulekirjoja sekä yhteen runosarjaan taustamateriaalia.

Postissa tuli sentään Viidan lukujärjestys. <3 Mutta kauhean vähän meillä tapaamisia, voi sentään. :O On jo hirveä ikävä muita ryhmäläisiä, vain Minnaa ja Annaa olen nähnyt kesällä, heitäkin harvakseltaan. En ehtinyt edes porukan järjestämään Kesä-Viitaan, kun pitivät sen tapaamisen juuri sillä viikolla, kun olin reissussa.

vihreää



Malli: Mouse Mitt by Worsted Knitt
Lanka: Gjestal Topp t' tå väri 966, menekki 32 g
Puikot: 5mm

Aikaa kului 2-3 h telkkaria katsellessa ja tykästyin ohjeeseen niin, että taidan tehdä useammankin (parin) eri värisiä. Tosin seuraavalla kerralla kokeilen silmukkamäärän nostamista, sillä ohjeen mukaisella määrällä kämmekäs on tosi napakka (syy on varmasti läskikäteni sekä tiukahkon käsialani).

Kuten jotkut ovat ehkä saattaneet huomata, olen viime aikoina neulonut aika paljon vihreää. Minulla värit menevät sykleissä, esimerkiksi viime talvena ja keväällä neuloin lähes pelkästään pinkkiä/punaista. Sitten näin Life on Marsissa aivan törkeän hienoja vihreän sävyjä ja aloin metsästää Täydellistä Vihreää neuletakkia varten.

Sitä aivan täydellistä ei ole vieläkään löytynyt, mutta innostuin vihreästä niin, että aika monia sävyjä on tullut haalittua lankavarastoon.



Takarivissä vasemmalla Novitn Nalle, sävy 372 eli lopetettu metsänvihreä, jota talvella hamstrasin muistaakseni kaikkiaan yhdeksän kerää varastoon. Siitä on syntymässä neuletakki. Nallen vieressä on ihanaa paksua uutta villaa, Asa Gjestal Spinnerin Cortina Exclusive, sävy 713, joka on, jos ei täysin sama, niin lähes sama kuin se Maijan, josta tein sukat (ja Jannen, josta tein pipon). Kerien takana näkyy Cortinasta tehty mallitilkku, joka kävi kahteen kertaan kuudenkympin pesussa koneessa ja huopui aika kivasti. Cortinasta teen huovutetut tumput, kunhan saan hankittua oikeankokoiset sukkapuikot.

Eturivissä vasemmalla Gjestalin Maija, sävy 212, jota ostin kokeeksi kolme kerää. Tämäkään ei sitten ollut se sävy, joka olisi halunnut neuletakiksi (pitäisi olla tosi tumma pullonvihreä), vaan siitä tulee kämmekkäät. Aloitinkin niitä jo, mutta alkoi häiritä yksi juttu kuviossa ja kaiken kukkuraksi toheloin ja katkaisin yhden kolmen millin eebenpuisista sukkapuikoistani, joten purin työn ja jätin sen odottamaan uusia puikkoja. Maijan vieressä on voimiksen kirpputorilta ostamani retrovihreä Florica, josta haluaisin myös keksiä jotain. Luultavasti päädyn tekemään siitäkin kämmekkäät.

Eilen tuli kauhea startiitti, kun huomasin, ettei ollut kuin yksi työ kesken. Eikä sitä huvittanut jatkaa. Tein sitten vähän mallitilkkua (hohoo, jo toinen päättelyyn asti tehty mallitilkku!) ja aloitin seiskaveikasta siniset palmikkosukat. Kuvia ja lisää sinistä sitten ensi viikolla. ;)

näpertelyä ja sadetta

Näillä ei ole vielä nimeä, mutta Green Cat Socks voisi ehkä sopia. Olen nimittäin suunnittelemassa samhain-Schatteniin naamiaispukua, joka sai ideansa näistä sukista. :D



Nämä valmistuivat jo perjantaina (+ lauantaina päättelin langanpäät), mutta sain kunnolla kuvattua vasta tänään.

Lanka: Asa Gjestal Spinneri Maija, sävyt 211 (vihreä) ja 201 (musta)
Menekki: 150 g molempia sävyjä
Malli: Oma, 8-aloitus ja tiimalasikantapää opeteltu Ullan ohjeilla.

Sukat ovat ensimmäiset kärjestä aloittamani. Pitäisi opetella vielä muita kantapäätekniikoita, sillä tiimalasikantapään reikiä piti paikkailla viimeistellessä eikä kapea kantapää oikein istu jalkaani. Tai jalkani ei istu siihen.

Ihanat sukat, ainoa harmi on se, etteivät ne oikein pysy ylhäällä. Tein reikäkuminauhasta sukkanauhat, mutta nekään eivät pidä ylhäällä. Seuraavaksi pujottelen yhden tai kaksi kuminauhaa resoriin ja kokeilen, pysyisikö sen avulla paremmin :D

--

Olen päättänyt saada tilauskustomin valmiiksi parin viikon sisällä. Tein ponille massasta jo joku aika sitten kilven, josta en millään saanut symmetristä ja sileää ja huokailin sitä katsellen useampaan kertaan. Sitten älysin käydä ostamassa hiekkapaperia Clas Ohlsonilta ( 6 € pakkaus, jossa neljää eri karkeusastetta yhteensä 25 liuskaa) ja muovisehko massapinta taipui vihdoin kilven näköiseksi. <3 Aion hioa sen tänään mahdollisuuksien mukaan niin sileäksi kuin saan ja alkaa sitten maalata ponia ja kilpeä asap. Saatte siis toivottavasti piakkoin ponikuvasaastetta!

Viime yönä tuli myös mietittyä uusia kustomi-ideoita. Ehkä se on lähestyvä syksy, joka saa mielen touhukkaaksi ja täyteen ideoita. En tiedä, mutta taidan mennä pyörittelemään muutamaan baittia käsissäni ja miettimään, mitä niistä tekisin. :)

P.S. Jos joku haluaisi sattumalta tilata minulta sukkaa, tumppua tai pipoa tai miksei vaikka poninkin, ota rohkeasti yhteyttä. :P Yritän säästää ja pieni lisärahoitus ei olisi pahitteeksi. ;)

i'm just waiting for the rain

Taas tätä inhottavaa mukaflunssaa: kurkussa oli pari päivää joku siili tai kaktus, olo oli inhottavan kuumeinen ja heikotti vähän väliä, mutta mittari ei kertaakaan näyttänyt kuin vähän alle 37. Mitään kunnon kuumeiluoloa ei ollut ja nukkuminenkin tuntui vain pahentavan asiaa, kun kunnon flunssassa se helpottaisi oloa.

No, tänään kaupungille, pahenee tai paranee olo sitten. Pitää ostaa muutama juttu sunnuntaisia sukujuhlia varten (hiusväri, reikäkuminauhaa sukkanauhoiksi, Santulle housut) ja isäkin soitti eilen sopivasti ja aikoo tarjota meille päivällisen. Inhottavaa kun jännitän sitäkin jostain syystä.

Unessa oli House (tai siis Hugh Laurie, grrrrrr... <3) ja piti ottaa inhottava hämähäkki kiinni ja leikellä se. Olimme jossain ihmeellisellä leirillä tai vastaavassa ja laitoin miespuolisen leiritoverini tekemään tämän inhottavan työn puolestani. Houselle selitin, etten voi koskea hämähäkkeinin arachnofobiani vuoksi. Sitten piti vastata johonkin kyselyyn tai tehdä joku tentti.

Kuukauden päästä alkaa Viita. Odotan sitä innolla! Odotan syksyä ja kunnon viileyttä muutenkin, sitä jokasyksyistä hiljalleen jo minuun hiipivää kirjoitusoloa, nanowrimoa, pimeyttä, sadetta, lunta, kuutamoa. En tiedä kuinka hyväksi se on pidätellä yhden teksin esille ottamista marraskuuhun asti, mutta toisaalta haen vieläkin sanoja.

krediitit

Kuvankäsittely asarum, käytetyt brushit on tehnyt redheadstock

"...kadotettu sirpale kuiskittua tarua" on katkelma CMX:n Talvikuninkaan osasta VI Kosmologisen vakion laulu.

Latest Month

September 2008
S M T W T F S
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
282930    

Mennyttä

Syndicate

RSS Atom
Powered by LiveJournal.com